20
Tawi akorehmatopõpyry Jonata a
1 Morarame Tawi toepase urutõ kõ tapyĩ tae, Rama põ poe, Jonata esaka toytose ynororo oturupose. Ynara tykase:
— Oty yriahse? Zae rokẽ exiase repe, yrome omy jetapary se nase, tykase Tawi.
2 — Arypyra, tykase Jonata. — Oorihmapopyra Ritonõpo mana. Etako pahne, Papa tynyriry poko jurũko mana emero porehme, zumohxo exikety ahtao, pitiko exikety ahtao, ipoko oturũko mã ymaro. Oetapary se tahtao, ononẽpyra mana, ekarory ya. Oetapara mana, tykase ynororo eya.
3 Yrome Tawi a tozuhse:
— Omy tuaro mana osepeme kuexiry poko. Naeroro ynara ãko mã tyya rokene: “Umũkuru Jonata sero poko zuaro ehsaromepyra mana aemynyhmaryino,” ãko mã ynororo. Naeroro ynara kary se ase oya, Ritonõpo isene exikety zuaro, ameke pyra jorikyry mana, tykase Tawi.
4 Mame Jonata ynara tykase Tawi a:
— Oty se hma ya? Moro rĩko ase omipona, tykase.
5 Morara exiryke ynara tykase Tawi:
— Kokoro Oseahmatoh Nuno Kasenato ae exiryke, ywy amonopyry se pyra omy exĩko mana, tymaro meza po. Yrome ytoxi tupito pona otonẽse, mokokoro ikohmamyry pona.
6 Ypoko omy ekaroporyhtao, ynara kaxiko eya: “Tawi ynara tykase: ‘Ajohpãme sã ytoxi Perẽ pona, papa tõ nekarory zahkatoh enese. Jeimamyry ae moro poko oximõnõko papa tõ mana,’ nase ya.”
7 Mame “Ỹ, oty kara,” karyhtao eya, kure rokẽ exĩko mana. Yrome tyekĩtase omy ahtao tuaro exĩko mase, popyra aosenetupuhtoh exiry poko, yyryhmary se mã rahkene.
8 Oya ynara kary se hano: “Ajohpãme sã, ypyno exikehpyra exiko, õmihpyry ae ro, onekarohpyry ya Ritonõpo netaryme. Mãpyra tyyrypyhpyke jahtao kuetapako, omoro rokene. Yrome jekaropyra exiko omy a,” tykase Tawi Jonata a.
9 — Arypyra ipunaka, tykase Jonata. — Ozehno papa exiry waro toehse jahtao axĩ moro ekarory oya, tykase ynororo.
10 Mame tõturupose Tawi. Ynara tykase:
— Onoky jurũko nae opoko tyekĩtapãse omy ahtao? tykase.
11 — Eropa, tykase Jonata, — tupito pona.
Mame toytose toto oximaro.
12 Ynara tykase Jonata:
— Ynara ãko ase oya Ritonõpo neneryme. Kokoro oturupõko ase papa a opoko. Mame mokokoro kokonie pukuro ahtao, ozehno pyra papa ahtao, ourũko ase tuaro oehtohme.
13 Yrome oryhmary se papa ahtao, ourũko ropa ase. Aaropõko ase mya õsewomatohme. Morara ãko ase oya Ritonõpo netaryme. Mame Ritonõpo amaro ehtoh se ase, papa maro aehtopõpyry saaro.
14 Yrome ypyno exikehpyra exiko, kypyno xine Ritonõpo ehtoh samo, jorikyry ponãmero. Yrome toorihse jahtao
15 ypoenõ pyno exikehpyra exiko, ypakõ roropa. Toto maro kure rokẽ exiko. Mame kuepetõkara tonahkase ahtao Ritonõpo a
16 kuomihpyry omipona ro sehne. Õmihpyry omipona pyra awahtao Ritonõpo awãnohnõko mana, tykase Jonata.
17 Morarame Tawi omiry totapose ropa Jonata a ipyno toexiryke yronymyryme.
— Jũme osepeme sytase, tykase ynororo, Tawi pyno toexiryke, osepyno toehtoh samo.
18 Mame ynara tykase ynororo Tawi a:
— Kokoro Oseahmatoh Nuno Kasenato mana nuno tũtasenãme exiryke. Mame morotona oehpyra awahtao, arypyra oehtoh enẽko mã toto.
19 Mame mokokoro roropa arypyra oexiry enẽko mã toto. Naeroro ytoko õtonẽtopõpyry pona ropa, topu tõ mõpozakoxi.
20 Mame pyrou ke tusarah ãko ase oseruao, moro topu tõ ehpikuroko, onokyro wory samo.
21 Morarame poeto aropõko ase pyrou zupitohme. Mame ynara karyhtao eya: “Eneko seroino. Taro mã kehko. Enehko xiaro,” karyhtao, enetupuhnõko mase. Kure rokẽ otũtary, typynanohse oexiryke. Ozehno pyra toehse mã toto. Morara ãko ase oya Ritonõpo netaryme.
22 Yrome ywy ynara karyhtao eya: “Moino pyrou mã kehko, omoinakoxi typahse,” karyhtao, epako rahkene. Ritonõpo aaropõko mana taroino.
23 Mame kuomihpyry poko, Ritonõpo Kuesẽkõ kuakorehmãko mana zae rokẽ kuehtohme, jũme, kuorihtoh ponãmero, tykase Jonata.
24 Mame tõtonẽse Tawi tupito po. Morarame tuisa Sauu toeporehkase Oseahmatoh Nuno Kasenato pona, typorohse ynororo meza pona.
25 Tosary pona typorohse ynororo tapyi apuru pũto, Jonata etonie. Apinea typorohse Sauu pũtokoxi. Yrome Tawi esary po arypyra nexiase.
26 Moro ae oty kara Sauu nexiase. Tõsenetupuhse ynororo: “Otarame tỹpokõke toehse ynororo. Otarame Ritonõpo nyripohpyry onyrisaromepyra ro nexiase ynororo toekurãkatohme, morara exiryke oehpyra kynako.”
27 Yrome yrokokoro, Oseahmatoh Nuno Kasenato mykapo, meza pona oehpyra Tawi ahtao, ynara tykase Sauu tumũkuru a:
— Jonata, oty katohme Jese mũkuru oehpyra kynako otuhtoh pona kokonie, seroae roropa? tykase ynororo tõturupose.
28 — Tawi nytono Perẽ pona, tykase Jonata.
29 — Ynara nykã ya: “Ajohpãme sã ytõko ase aporo papa tapyĩ taka. Tynekarory zahkatoh rĩko mã toto moero Perẽ po. Urui a tonehpose ywy morotona jytotohme. Naeroro ytõko ase, urui tõ enese,” nykã ya. Morara exiryke oehpyra kynako tarona otuhtoh taka, tykase Jonata.
30 Morara kary etaryke tyya tyekĩtapãse Sauu, tumũkuru zehno toehse.
— Asa ajoajohpã mũkurume mase, musurehpã mũkurume. Zuaro ase jepetõkara maro osepeme oehtoh poko, Jese mũkuru maro. Ehxirõko ase opoko, asa kahpyry poko roropa.
31 Mokyro Jese mũkuru isene ro ahtao sero nono po, tuisame exipyra ekurehnõko mase. Naeroro mokyro enehko xiaro ya etapatohme, tykase Sauu.
32 — Oty katohme mokyro etapary se hma? Oty tyrise eya? tykase Jonata, tumy a tõturupose.
33 Mame tywaratã tomase Sauu a tumũkuru wotohme repe. Morara exiryke tuaro Jonata toehse, Tawi etapary se tumy ehtoh poko.
34 Mame towõse Jonata meza poe. Tyekĩtapãse ynororo yronymyryme. Moro ae otuhpyra toehse ynororo, ẽmepyry asakoromano Oseahmatoh Nuno Kasenato ae. Toemynyhmase ynororo, tumy ajoajohpe exiryke, Tawi etapary se exiryke.
35 Yrokokoro onuhpyra ro xixi ahtao Jonata toytose tupito pona Tawi enese ropa. Poeto tarose tymaro.
36 — Ytoko tururume, pyrou enehta ekomaryhtao ya, tykase ynororo poeto a.
Mame tururume poeto ytoryhtao, myaro tusarah tykase eya poeto moinakoxi.
37 Mame toeporehkase poeto ahtao pyrou aepukahpyry pona, Jonata tykohtase eya:
— Myahxo nepukano, moinakoxi, tykase.
38 Mame tykohtase ropa, ynara tykase:
— Axĩ ke ytoko! Etypohpyra exiko! tykase Jonata poeto a.
Mame pyrou tanỹse poeto a. Tonehse ropa tosemy a.
39 Tuaro pyra nexiase morohne poko poeto. Jonata rokẽ zuaro, Tawi roropa zuaro.
40 Mame typyre tokarose Jonata a, poeto a, arotohme ropa pata pona.
41 Mame poeto toytose ahtao, Tawi tutũtase ropa tosae, topu tõ ae. Mame tope eahmaryme tosekumuru po typorohse ynororo Jonata ẽpataka. Mame typohse eya. Tyxitase roropa. Itamurumehxo tyxitase Tawi.
42 Mame ynara tykase Jonata Tawi a:
— Ritonõpo amaro se ase! Ytoko, osepeme exikehpyra sytase, kuomihpyry ae ro, Ritonõpo netaryme. Ynara ãko sytase “Ritonõpo kuenẽko mana omoro, ywy, enara. Kypoenõkõ enẽko roropa mana opoenõ maro, ypoenomo, enara, jũme,” ãko sytase.
Mame toytose ropa Tawi. Morarame pata pona Jonata toeramase ropa.