4
1 Utianik, is rusapai kar ämän awaraurim. Mokoi ko kon momokun osap owaun mokoi eteinak raunuk, kon momokus ko kar sarau ro senek kame raiäu. Tawa epar kiro osap kon erekapu owai.
2 Utianik, kiro mokoi eteinak raunuk, karauk roasiret akas ko kamemoi, kon momokus omre sare muruwon opok, ko kiro osap erekapu owaun kame raiäu. Tawa ko tenemai sarenuk, kon momokus omre sare muruwon opok, ko kiro osap erekapu momok ori erek kamäieir.
3 Kiro onok senek, meter Anut nukas Jisas äsimorau wa opok, ik Juda roasiret nais mokoinakut senek rauta, omnokou opok jekur rawaun iken sintore ämän kon sarau roat senek tainoriäumun.
4 Utianik, kiro omre Anut nukas sare mowon penuk, kos kon mokoi senes nuka pakan äsimornuk, kowon. Kon mokoi kiro epar asir wou uruas kowon. Ko koianik, Juda roasiret akan sintore ämän inkaruru raiäwon.
5 Anut nukas inok roasiret ak sintore ämänis kamwareäu pakan imwaraun, ko äsimornuk, kowon. Keseria, Anut nukan ronkat erekapu Juda roasiret pak karauk omsau pakan roasiret pak erek kon mokoit senes saräun keserwon.
6 Ak Anut nukan mokoit, okon, Osou Näu kon mokoi nukan wou uru raiäu, kiro Osou Näu nais iken woiok uru mowon. Kiro Osou Näu raunuk, ik epar äpu Anut iken momonek, okon, ik woiok erer orip Anut keser sakau auriäum, “O Moni, O Moni.”
7 Keserianik, ak meter sarau roat (slev) senek raiäin. Rusapai, ak Anut nukan mokoit senes. Anut nukas tawa osap araun paip mowon kiro osap arai. Owon, kos ak kon mokoit senes sare marowon.
Pol nukas Galesia roasiret sarwaraun ronkat sosop mowon.
8 Utianik, meter ak, karauk omsau pakan roasiret Anut nukan enip äpu wa. Ak sät eitek akan sarau roat raiäin.
9 Utianik, rusapai ak epar Anut äpu moin. Epar senes, Anut nukasar ak äpu mareäu. Ak owon sät eitek akan jekur rawaun sintore ämän meter utoin, ak ätäi akan inkaruru sarau roat senek rawaun ätäi tainori? Kiro sintore ämän sakau wäpik, kos ak sarwaraun senek wa.
10 Ak Juda roasiret akan sintore ämän tainormoi, akan sumaun omre pak, keir karar karar omre 1 opok pak, o wäun ses pak, o owaun ses pak, woisan atap atap pak, ak tup jekur apariäi. Ak owon kiro onok keseriäi?
11 Is ak mesin sarau sakau momin. Utianik, rusapai is isan sarau kiro erar sakaram rai iminem.
12 O isan jaiat, is ak sakau ämän awarom. Meter ak kar omsau pakan roasiret Juda akan sintore ämän tainorau wa opok, isas akan mena koianik, is ak senek saremin. Is sintore ämän utomin senek, ak isan onok tainorianik, rusapai kiro sintore ämän tainoriäi ätäi utowe. Meter is ak rawa koita, akas is aru wa muriäin. Akas is jekur kamoiroin.
13 Owon, ak äpu is sip utaun amke akan mena koianik, Anut nukan Ämän Eposek tamaromin.
14 Isan sip kis ak usu arowon. Utianik, ak is sip ro aru rai sauk murau wa. Ak is kar Anut nukan sarau eitek senek imäiroin. Ak is Jisas Krais senek jekur imäiroin.
15 Is äpu ak is sareiraun akan woiaka erer orip rain. Akan amiaka wawak is sareiraun etkoi kuräun itok maro, ak is irowoi. Kiro ses opok, akan woiaka erer orip is sareiraun rain. Utianik, akan woiaka erer orip rain, kiro rusapai esewon?
16 Is Anut nukan epar ämän tamaromin, okon, ak rusapai is pak iwäi sarei ra?
17 Kiro sät roat akas sarau sakau mianik, akas akan onok tainoraun rai akas sarau sakau mianik, ämän atap awarorai. Utianik, akan ämänis ak wa sarwarai. Ak isan onok tainoriäi utaun rai sätwarorai. Ak akan onok karar tainormoi, iken onok wa tainoraun rai kesewareäi.
18 Roat ak karauk roasiret sarwaraun akas sarau sakau maiei kiro itok. Kiro epar senes, okon, karauk ses is ak pak raiäim pak, karauk ses is ak pak wa raiäim pak, ak orip orip karauk roat sarwaraun sarau sakau mowe.
19 Ak isan mokoit, okon, aninokot akas mokoi owaun tätäi oiäi senek, is ak mesin isan woi kesek tätäirou. Is tätäi orip rawam, akas Krais nukan onok ätäi tainorna, isan tätäi kiro utai.
20 Wopurut, is rusapai ak pak rawaun ronkat sakau oiäim. Keserita, is kiro ämän päurar awaraun itok. Is owose ak sarwaram, owo ämän awaram rai ronkat sosop ouram.
Hega Sara orien ämän.
21 Ak kamuk opok karauk roasiret ak Juda akan sintore ämän nukan inkaruru rawauri ra? Kiro sintore ämänis owo äieu? Ak is airowe.
22 Anut nukan ämänis keser äieu, ‘Apraham ko mokoi oirori mowon, Ismael Aisak ori.’ Ismael, kiro kon sarau asir (slev), Hega pakan. Aisak, kiro nukan wau tuku, Sara pakan. Sara ko sarau asir wa.
23 Kon mokoi sarau asir pakan kiro ika, omnokou pakan roat senek, pewon. Utianik, nukan wau tuku pakan mokoi kiro Anut nukas Apraham pak paip mianik, kon sakausar Sara mokoi nuruwon.
24 Is Hega Sara orien ämän awarom. Kiro totok ämän kiro Hega Sara ori senek kiro Anut nukan paip oirori mowon, ika raum senek. Kiro asir oirori senek Anut nukas paip oirori roasiret pak mowon. Kar paip kiro Anut nukas Sainai omtapau opok mianik, sintore ämän Moses nuruwon. Roasiret kiro sintore ämän inkaruru raiäi sarau roasiret (slev) senek. Sarau asiret akan mokoit, ak nais tawa sarau roasiret (slev) rawaiei. Keseria, is kiro paip Hega senek äiem.
25 Kiro epar. Karauk roat akas Sainai omtapau, Arebia provins opok, enip Hega äiäi. Juda akan näu mena Jerusalem nais kiro asir senek. Kiro näu mena roasiret sintore ämän tainoraun sarau sakau me raiäi.
26 Utianik, ik woiok epar momun roasiret ik sintore ämän inkaruru kon sarau roasiret senek rawau wa. Iken Jerusalem omar oik rau. Kiro Sara senek. Ko sarau asik wa, okon, ko ik woiok epar momun roasiret sintore aman inkaruru kon sarau roasiret senek rawau wa iken aniok.
27 Anut nukan ämänis Sara kon mokoit mesin keser äiewon, “Na asir mokoi wäpik, na mokoi owaun tätäi rowau wa. Utianik, won erer orip uruwe, rawam! Owon, na mokoi sosop mam. Nan mokoit akas asir ro oripan mokoit erekapu itimoraiei.” Aisaia 54:1
28 O jaiat, keseria, ik Aisak senek. Ko Anut nukas paip mowon pakas kowon senek ik kon paip mesin woiok epar momoi, kon roasiret saremun.
29 Kiro ses opok, Hega nukan mokoi ika omnokou pakan roasiret senek pewon, kos Sara nukan mokoi ko Osou Näus sarenuk, usu nuruwon. Kiro onok rusapai nais rau. Roasiret sintore ämän sakau tainoriäi, akas ik Jisas mesin woiok epar momun roasiret usu ikiäi.
30 Utianik, Anut nukan ämänis owo äiewon? Ko keser äiewon, “Anut nukas Apraham auruwon, ‘Kiro sarau asir kon mokoi ori äsimwatota, manaieir. Kiro sarau asiren mokois Sara nukan mokoi pak awan momonawan osap karar wa owaieir.’ ” Stat 21:10
31 Keserianik, ik sintore ämän Anut nukan amukup eposek rawaun kakap wa tainoram. Ik sarau asiren mokoit wa, ik Sara nukan mokoit.