6
Jisas nukas karauk roasiret sarwaraun onok awarowon.
1 Jisas nukas ätäiar awarowon, “Ak jekur ronkatewe. Ak akan onok eposek eposek karauk roasiret akan amiakap wa keserwe. Utianik, ak kiro onok roasiret amiakap keserna roi, akan momonaka omar oik rau, kos ak kar osap wa arai.
2 Ak kar saruku ro osap nuraurmana, ak karauk roasiret urwarna, wa koi aparaiei. Kiro sätäiäi roat akas Juda roasiret akan tururiäi owa, apu opok akan onok keser ariena, roasiret akas apwareanik, iken enmok roror mukaurai räi keseriäi senek. Ak wa keserau. Is ak epar senes awarom, kiro sätäiäi roat akan osap erekapu oin. Tawa Anut nukas kiro roat osap wa arai.
3 Kar ses opok, na saruku ro osap nuraun, ämäi ämäi nuram. Keserta, nan jaunat ak na siatap rai akas wa apaisianik, äpu maiei.
4 Na keseram, kiro nan onok ämäi rawai. Na kiro onok ämäi kesermon nan Momonas karar apaisianik, kos na ro eposek aisianik, tawa na osap isai.”
Jisas nukas roasiret Anut auraun onok ätär marowon.
(Luk 11:2-4)
5 “Ak Anut auriäi ses opok, sätäiäi roat akas keseriäi senek wa keserau! Ak roasiret akas apaikia, akan enmak roror maurai rai, nepipirianik tup owa pak näu apu kasakup tai raianik, Anut auriäi senek ak wa keserau. Is ak epar senes awarom, kiro roat akan osap erekapu oin. Tawa Anut ak kar osap wa arai.
6 Utianik, na Anut auraun nan niniäum ou waru uru tonoinam, im penemata, nan Momon ämäi rau aparaun, auram. Na keserta, nan Momonas nan aurumon ronkat aparianik, tawa kar osap isai. Aisaia 26:20
7 Ak Anut auraun ses opok, ämän sepuk sepuk wa arau. Roasiret Anut mesin woiaka epar mau wa, akas akan sät eitek aurianik, ämän sosop rowaura rai keseriäi senek ak kiro wa keserau.
8 Ak kiro roat senek wa saräu. Ak Anut aurau wa opok, ko akan ronkat meter äpu mowon.
9 Ak Anut keser aurwe, ‘Iken momonek, na omar oik raum. Nan enmat eposek ik jou musiäum.
10 Nan kamoikaun ses okoro omnokou erekapu koi itok mai. Nan onsau omar oik tainoriäi senek, ik nais omnokou pakan erek tainoram.
11 Omre orip orip ik nas o ikam.
12 Ikes karauk roat akan onok aru ik opok mukiäi jäkäi mareäum senek, nas pak iken onok aru jäkäi muk.
13 Na ik osap ate apaikaun opok wa kureikam. Na ik utoikota, onok arus wa imäikai.’
14 Keseria, ak akan jaunakat akas onok aru ak opok mareäi, akas kiro akan onok aru jäkäi marona, akan momonaka omar oik rau kos nais akan onok aru miäi jäkäi marai.
15 Utianik, ak akan jaunakat akan onok aru wa jäkäi marona roi, akan momonakas nais akan onok aru wa jäkäi marai.”
Jisas nukas o utaun onok ätär marowon.
16 Jisas nukas ätäi awarowon, “Ak Anut auraun o utiäi, kiro sätäiäi roat akas o utomoi, wopure raiäi senek wa keserau. Ak sou ariena, karauk roat akas apwareanik, kiro roat akas äiäiei kiro roat ak o utoinus, keserai. Is ak epar senes awarom, kiro roat ak akan osap erekapu oin. Tawa Anut nukas kar osap wa arai.
17 Na o utoinam, an joumoi, sarat putaria, nan omjo eposek takäm.
18 Na kiro onok keserta, karauk roat akas na o utomon wa äpu musaiei. Nan momon ämäi rau, ko karar äpu mai. Na kiro onok ämäi kesermon, nan momonas apaisia, kos na ro eposek aisianik, tawa kos na osap isai.”
Ak omar oik osap sosop oi rawaiei.
(Luk 12:33-34)
19 Jisas nukas ätäiar awarowon, “Ak okoro omnokou opok akan osap eposek sosop sosop wa turur maiei. Ak kiro keseraiei, nunuris karauk osap aru miäi, karauk akan osap erekapu aru mau wa, karauk päu roat akas akan ou kiräianik, kiro osap päu owaiei.
20 Utianik, ak akan osap eposek omar oik turur mowe. Kiro opok, nunuris wa aru maiei. Päu roat akas kiro opok akan ou wa kiräianik, akan osap erekapu wa owaiei.
21 Keseria, owo mena nan osap turur miäum opok nan wonauk nais kiro mena rau.”
Enmaksaun arou.
(Luk 11:34-36)
22 Kos ätäi äiewon, “Akan amiaka kiro enmaksau pakan arou. Akan amiaka eposek rawai kiro akan enmaksau arou senek jere rawai.
23 Utianik, nan amunauk aru saräi, nan won uru nais erekapu pututu saräi. Keseria, nan won uru merek wäpik kiro pututu rau, kiro epar pututu näwäu senes!”
Anut nukan sarau momoi, aiauk sarau pak wa mau.
(Luk 16:13, 12:22-31)
24 Kos ätäi äiewon, “Sarau ro kararas ko ro oirori opok sarau mau senek wa. Owon, ko karan wous meieanik, kar ron wous wa meiäi. Ko kar ron ämän jekur tainorianik, sarau eposek momoi, kar ro sumkäineanik, kon ämän jekur wa tainoriäu. Ak Anut nukan sarau pak aiaukun sarau pak erek turur mau senek wa.”
Roat woiaka aru mianik, ronkat sosop oiäin onok.
25 Jisas nukas ätäi awarowon, “Keserianik, is ak epar senes awarom. Ak awau rawaun ronkat sosop oianik, wa keser äiäu, ‘Ik owo o pak an pak jemoi, rawau?’ ‘Ik owo omjo takäu?’ keser wa äiäu. Totomaka kiro näwäu senes, o näwäu wäpik. Akan enmaksau näwäu senes, omjo kiro näwäu wa.
26 Ak ai raut apwarwe! Ak o uku wa weäi, ak o arianik, pote owa wa turur miäi. Akan momonaka Anut nukas ai raut o ariäu. Akas Anut nukan amuk opok ai raut erekapu itimware rai.
27 Inok ro ak kamuk opok kon ronkat sosopus okoro omnokou opok omre rumuk rawaun itok? Ko keserau senek wa.
28 Ak owon omjon ronkat sosop ourai? Ak kurukan am musip aparwe. Ak sarau wa miäi, omjo nais akasar wa ate miäi.
29 Utianik, is ak epar senes awarom, meter kamwareäwon ro Solomon ko kon omjo eposek miäwon, kiro omjo am musip eposek senek wa.
30 Kurukan amurik erar kiro Anut nukas omjo areäu. Kiro amurik rurisa rawai, kiro ariwa epis erekapu jerai. Kiro amurik erar raiäi kiro Anut nukas omjo areäu. Akan woiaka epar moin kiro eteinak! Ak äpu mowe, Anut nukas ak nais kamwareäu.
31 Keseria, ak ronkat sosop mianik, keser wa äiäu, ‘Isan o eras kowai? An eras kowai? Isan omjo eras kowai?’
32 Kiro Anut nukan ämän wa roiäi roat akas, ak okoro omnokou pakan osap owaun ronkateäi. Utianik, akan momonaka omar oik rau ko äpu mowon, kiro osap sarau orip, okon, kos ak arai.
33 Ak Anut nukan mena tonaun amke ronkateanik, kon onok eposek tainoraiei, kos ätäi kiro osap erekapu ak arai.
34 Keseria, ak ariwan ronkat rusapai wa owau. Rusapaian usu kiro kon atap. Ariwa nais usu orip. Ak rusapaian usu karar ronkatewe.”