12
Jesu uwä Sabat täŋo mähemi
Mak 2:23–3:6; Luk 6:1-11
1 Eruk Sabat kadäni kubäken Jesu inikät iwaräntäkiye säguom epän gänaŋ kuŋatkuŋ. Kuŋattäŋgän iwaräntäkiyetä nakta yewäwä säguom weŋpäŋ naŋkuŋ.
2 Weŋpäŋ naŋirä Parisi äma ätutä u yabäŋpäŋ Jesu iwetkuŋ; U kawut! Orekirit kadäni-ken gäwaräntäkayetä epän täkaŋ uwä nämo tänaŋipäŋ täkaŋ. U nintäŋo baga man irepmitpäŋ täkaŋ yäk.
3 Iweräwä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Ude nämo! Bian oranin Devit u noriye-kät nakta yewäpäŋ täŋkuŋo unitäŋo manbiŋam Anutu täŋo man terak nämo daniŋpäŋ nadäk täkaŋ?
4 Uwä ŋode täŋkuŋ; Devit u noriye-kät Anutu täŋo yot gänaŋ äroŋpäŋ käräga kudupi yäŋ yäwani u yäpmäŋpäŋ naŋkaŋ noriyeta imaka, yämän naŋkuŋ. Täŋkaŋ käräga uwä bämop äma-tägän nänaŋipäŋ naŋkuŋ. Äma jopitä udewani nakta yäjiwärani upäŋkaŋ Devit u noriye-kät naŋkuŋ.
5 Täŋpäŋ in Baga man terak kudän täwani ŋode imaka nämo daniŋpäŋ nadäk täkaŋ ba? Bämop äma uwä Sabatken kadäni kadäni kudupi yot gänaŋ äroŋpäŋ Sabat täŋo baga irepmitpäŋ epän täk täkaŋ. Baga irepmit täkaŋ upäŋkaŋ waki täk täkaŋ yäŋ nämo yäwet täkaŋ.
6 Unita näkä ŋode täwera nadäwut; Iŋamjin-ken itat ŋonitä kudupi yot irepmitat.
7 Anututä man kubä yäŋkuko uwä ŋode kudän täwani;
Gupe ijik-ijik näk naniŋ oretta pek täkaŋ unita gäripi nämo nadäk täyat.
Ämawebetä bänep iron kädet iwarirä unita uyaku gäripi-inik nadäk täyat. Hos 6:6
In man u nadäŋpäŋ yäwänäku näwaräntäknaye momini nämo ŋo man nämo yäweräm.
8 Nadäkaŋ? Äma Bureni-inik uwä Sabat täŋo mähemi.
Jesutä Sabat kubäken äma kubä yäpän tägaŋkuk
9-10 Ude yäŋpäŋ peŋpeŋ kumaŋ käbeyä yot gänaŋ äroŋpäŋ äma kubä keri kukŋi täŋguräŋ täwani uken irirän kaŋkuk. Kawänä Juda täŋo ekäni ätutä Jesu u goret kubä täŋpän kaŋpäŋ manken tena yäŋkaŋ iwet yabäŋkuŋ; Sabat kadäni-ken äma kubätä käyäm ikek yäpän täganeŋo u baga irepmirek ba nämo irepmirek?
11 Ude yäŋirä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Jide? Inken nanik kubätä yawaki tepi kubätä awaŋ gänaŋ äpmoŋirän Sabat unita yäŋpäŋ kaŋäwaräkuk täŋpek? Nämo, topmäŋpäŋ wädäwek!
12 Täŋkaŋ yawak uwä imaka jopi udewani. Äma uyaku bureni. Unita Sabat kadäni-ken täŋkentäk epän uwä täga täŋpen.
13 Ude yäŋpäŋ äma keri täŋguräŋ täwani u iwetkuk; Ketka täŋ-siwoŋta! yäk. Ude iweränä keri täŋ-siwoŋ taŋirän tägaŋpäŋ keri kukŋi täga udegän itkuk.
14 Täŋirän Parisi ämatä u kaŋpäŋä peŋpeŋ päŋku käbeyä täŋpäŋ Jesu kaŋ utna yäŋ yäŋpäŋ man topuŋ.
15 Täŋpäkaŋ Jesu Baga man nadäwanitä man topuŋo u nadäŋpäŋ kome u peŋpeŋ kubäken kuŋkuk. Kuŋirän ämawebe mäyap iwarän täŋkuŋo u gänaŋ käyäm ikek u kudup yäpän tägaŋkuŋ.
16 Ude täŋpäŋ ämawebe päke unitä mebärini yäŋahäkta yäjiwät-inik täŋkuk.
17 Ude täŋirän Profet Aisaiatä man bian ŋode kudän täŋkuko u bureni ahäŋkuk;
18 Ŋowä epän ämanata näkŋa iwoyäŋkut yäk.
Ŋowä näkŋaken bänepna gämäni. U kaŋpäŋ gäripi nadäk täyat.
Uterak Munapikna peŋ ima täŋkentäŋ imiŋirän ämawebe Anutu täŋo äbot nämo täŋpani kuduptagän näkŋo kädet siwoŋi iwatta yäwetpäŋ yäwoŋärek api täŋpek.
19 Uwä yäŋawät-awät ba yabäŋ kärakŋek nämo api täŋpek. Ba mani kotäk kädet miŋin-miŋin gera yäŋpäŋ yäk täŋirän nämo api nadäneŋ.
20 Bänep kwini terak api kuŋarek.
Uwä tepäraŋ kujat pidämi kubä nämo tokärek ba kädäp täpuri ijiŋirän nämo däpän kumneŋ.
Täŋpäkaŋ epäni täŋ yäpmäŋ kuŋirän kädet siwoŋi säkgämän api ahäŋ morewek.
21 Täŋpäŋ ämawebe äbot nämo täŋpani kuduptagän bänepi wäpi biŋam terakgän api wohutneŋ yäk. Ais 42:1-4
Jesu mäjotä magärirän epän täk täyak yäŋ iwetkuŋ
Mak 3:22-30; Luk 11:14-26, 12:10
22 Täŋpäkaŋ kadäni uken äma kubä mäjotä magärani kubä Jesuken yäpmäŋ äbuŋ. Äma uwä mäjotä magärirän dapuri tumbänpäŋ guŋ taŋkuk. Guŋ taŋpäŋ man imaka, nämo yäk täŋkukonik. Eruk äma upäŋ Jesuken yäpmäŋ äbäkaŋ yäpän tägaŋ-pewän dapun ijiŋit man yäŋit täŋkuk.
23 Ude täŋirän ämawebe päke itkuŋo u kaŋpäŋ kikŋutpäŋ jäkjäk yäŋkuŋ. Täŋpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Devit täŋo orani äbäkta yäŋkuŋo ukeŋo ŋo käwep yäk.
24 Ude yäŋirä Parisi ämatä nadäŋpäŋ ŋode yäŋkuŋ; Jop yäkaŋ! Mäjo täŋo äma ekäni wäpi Bilisibap unitä magärirän mäjo yäwat kirek täyak! yäk.
25 Ude yäŋirä Jesutä bänepi-ken yabäŋpäŋ-nadäŋkaŋ yäwetkuk; Man wärani kubä täwera nadäwut; Äbot kubätä duŋ-wewek täŋpäŋä kehäromi itneŋ ba nämo? Nämo! Ba yotpärare kubätä duŋ-wewek täŋpäwä tägawek ba nämo? Ba ini buaptä duŋ-wewek täŋpäŋ ämik täŋpäwä tägawek? Nämoinik!
26 Unita ŋode täwetat; Satantä iniken ämaniye yäwat kireweko uwä jide täŋpäŋ Satan täŋo äbot kehäromi nikek irek? U täga nämo irek!
27 Intä Näkä Satan täŋo kehäromi terak mäjo yäwat kirek täyat yäŋ näwetkaŋ upäŋkaŋ näkä ude bureni täyat u täŋpäwä intäŋo ämajiyetä netä wäpi terak mäjo yäwat kirek täkaŋ? Satan täŋo wäpi terak yäwat kirek täkaŋ yäŋ täga nämo yäneŋo unita jop täŋ-näkŋatkaŋ unitäŋo mebäri kwawak ahätak!
28 Näk Anutu täŋo Munapiktä täŋkentäŋ namiŋirän täk täyat unita ŋode nadäneŋ; Anututä intäjukun it yämiŋirän gämoriken irit täŋo bureni inken ahätak ŋo.
29 Näk Satan täŋo kehäromi yäpmäŋ äpäk täyat unitäŋo man wärani kubä ŋode täwera nadäwut; Äma komi kubä yori gänaŋ irirän äma kubätä siwani yäŋkaŋ päro tuŋumi täga yomägarek? Nämo! Äma komi u bäyaŋ iŋitpäŋ yentä keri kuroŋi pädät täŋpäŋ peŋkaŋ uyaku tuŋumi täga yomägarek.
30 Nadäkaŋ? Äma not nämo täŋ namik täkaŋ uwä iwan täŋ namik täkaŋ. Ba äma näkŋo epänta watä nämo it täkaŋ uwä epäna yäpäwak täkaŋ.
31 Unita ŋode täwera nadäwut; Waki mebäri mebäri ba yäŋärok man mebäri mebäri näk näwet täkaŋ unitäŋo momi u täga penaŋi. Upäŋkaŋ äma kubätä Kudupi Munapikta man waki ba yäŋärok man iwereko uwä momi u penaŋi nämo.
32 Bureni, äma kubätä Äma Bureni-inikta yäŋärok man yäwayäŋ täko uwä momini u täga ärut imek. Täŋ, äma kubätä Kudupi Munapikta yäŋärok man yäwayäŋ täko uwä momini nämoinik api ärut imek. Nämo, u pen api pat imek yäk.
Mankatä bänepka-ken jide pätak u yäŋahätak
33 Täŋpäŋ Jesutä äneŋi ŋode yäkgän täŋkuk; In päya kubäta täga yäŋ nadäŋpäŋä burenita udegän täga yäŋ nadäneŋ. Ba päya kubäta waki yäŋ nadäŋpäŋ burenita udegän waki yäŋ nadäneŋ. Päya täŋo mujipi kaŋpäŋ nadäŋpäŋ päya uwä täga ba waki yäŋ nadäneŋ.
34 Wa! Gämok täŋo äbotken nanik in jide täŋpäŋ man täga kubä yäneŋ? Nämo, nadäk, äma bänepi-ken pat täyak u meni-ken kwawak pewä ahäk täkaŋ.
35 Äma täga täŋpani u bänepi-ken nadäk tägatäga unitä irit kuŋat-kuŋariken kädet täga pewä ahäk täkaŋ. Täŋ, äma waki täŋpani u bänepi-ken nadäk wakiwaki unitä irit kuŋat-kuŋariken kädet waki pewä ahäk täkaŋ.
36 Upäŋkaŋ näk ŋode täwera nadäwut; Ämawebe yäpmäŋ danik-danik kadäni pähapken man waki mebäri mebäri bian yäŋ yäpmäŋ äbuŋo unita yäŋpäŋ Anututä manken api tepmaŋpek.
37 In kome terak kuŋatkaŋ man yäŋ yäpmäŋ kunayäŋ täŋo uwä Anututä nadäwän täga ba waki api täneŋ. Waki täŋpänä manken api tepmaŋpek. Täga täŋpänä Anututä api tämagurek yäk.
Kudän kudupi känayäŋ yäŋkuŋ
Mak 8:11-12; Luk 11:29-32
38 Jesutä man ude yäweränä Parisi ämakät Baga man yäwoŋärewani äma ätu itkuŋo unitä Jesu man kowata ŋode iwetkuŋ; Yäŋpäŋ-yäwoŋärewani! Kudän kudupi kubä mebärika kaŋpäŋ nadäkta täŋiri käna! yäk.
39 Ude yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Wa! Waki täŋpani ämawebe äbot intä kudän kudupi kubä kakta näwet yabäkaŋ? Upäŋkaŋ kudän kudupi mebäri kubä nämo täŋira känayäŋ! Ŋodegän api käneŋ; Kudän bian profet Jona terak ahäŋkuko udegän ahäŋirän api käneŋ.
40 Jona uwä kepma bipani yaräkubä gwägu tom pähap koki gänaŋ patkuk. Udegän Äma Bureni-inik uwä kepma bipani yaräkubä kome gänaŋ api pärek.
41 Täŋpäkaŋ ämawebe Ninive yotpärare-ken naniktä udegän, kowata yäpmäk-yäpmäk kadäni-ken inkät bok api itneŋ. Ämawebe uwä intäŋo momijin kwawak api pewä ahäneŋ. U jop nämo, Jonatä man yäwerän Ninive ämawebetä nadäŋpäŋ bänepi sukureŋkuŋ. Upäŋkaŋ äma Jonatä täŋkuko u irepmitak uwä itat ŋo!
42 Ba kowata yäpmäk-yäpmäk kadäni-ken kome umude käda nanik täŋo intäjukun webe unitä inkät Anutu iŋamiken bok itkaŋ momijin kwawak api pewän ahäneŋ. Webe unitä Juda täŋo intäjukun äma Solomon unitäŋo nadäk-nadäk ärowani yäŋahäŋirän nadäkta gäripi nadäŋkuko unita kome ban naniktä kädet käroŋi-inik äbuk. Täŋpäkaŋ äma Solomontä täŋkuko u irepmitak uwä itat ŋo!
Ämawebe äbot u waŋ moreŋkuŋ
Luk 11:24-26
43 Täŋpäŋ Jesutä man äneŋi kubä ŋode yäwetgän täŋkuk; Äma äbot ŋowä ŋode bumik. Mäjo äma magärani kubätä äma u kakätäŋpeŋ päŋku kome kuräki-ken irit bägup kodakita wäyäkŋeŋtäŋ kuŋareko upäŋkaŋ nämo kaŋ-ahäwek.
44 Nämo kaŋ-ahäŋpäŋä yäwek; Bian itkut-ken äyäŋutpeŋ kwa yäŋ yäwek. Ude yäŋpäŋ äyäŋutpeŋ päŋku käwek; Irit bägup biani uwä ärutpäŋ ket urani, mähemi nämo.
45 Ude kaŋpäŋä noriye 7 ini bumik nämo, wakiinik, yämaguränkaŋ äbä ukengän itneŋ. Täŋpäkaŋ äma uwä pengän-inik waki irekopäŋ mäden waki inikinik täŋpäŋ irek yäk. Eruk, äma äbot waki ŋo äbot udegän api itneŋ.
Jesu täŋo nägät moräk u netä?
Mak 3:31-35; Luk 8:19-21
46 Täŋpäŋ Jesu man pen yäwet irirän miŋi-kät noriye man iwetnayäŋ äbä yäman umu itsämbuŋ.
47 Täŋirä äma kubätä Jesu iwetkuk; Ai! Meŋka notkaye man gäwetnayäŋ yäman itkaŋ gumo yäk.
48 Yäwänä Jesutä ŋode yäŋkuk; Meŋna netä? Ba notnaye u netä?
49 Ude yäŋpäŋ iwaräntäkiyetä itkuŋ-ken u käda ketsiwoŋ taŋpäŋ yäŋkuk; Yabäwut! Näkŋo meŋnaye notnaye ŋo!
50 Ämawebe Nana kunum gänaŋ nanik täŋo man buramik täkaŋ uwä näkŋo meŋnaye notnaye ba wanotnaye bureni yäk.