4
Satantä Jesu yäŋ-ikŋatkuk
Mak 1:12-13; Luk 4:1-13
1 Jontä Jesu ume ärut imän täreŋirän Satantä Jesu täŋyabäkta Munapiktä yäŋikŋat yäpmäŋ kome jopi-ken päŋku teŋkuk.
2 Kome jopi-ken tewänkaŋ ketem kubä nämo naŋkaŋ kepma bipani 40 ude itkuk. Ketem kubä nämo naŋkaŋ it yäpmäŋ kuŋtäyon nakta wakiinik kubä iŋkuŋ.
3 Ude täŋirän Satantä ahäŋ imiŋpäŋä iwetkuk; Gäk Anutu täŋo nanak bureni-inik täŋpäwä mobä itkaŋ ŋo yäweri ketem äworewäkaŋ naŋ yäk.
4 Yäwänä Jesutä iwetkuk; Ude nämo täŋpayäŋ. Anutu täŋo man kudän terak man ŋode pätak; Äma kubätä ketem-tagän täga nämo irek. Anutu täŋo man kumän nadäŋpäŋ bänepi-ken peŋpäŋ kuŋareko uyaku täga yäk.
5-6 Ude yäwänä Satantä yäŋikŋat yäpmäŋ Jerusalem kuŋpäŋ kudupi yot medäp terak päro punin-inik unu teŋkaŋ iwetkuk; Anutu täŋo man ŋode kudän täwani;
Anututä aŋeroniye watä it gamikta yepmaŋkuko unitä api oraŋpäŋ gepmaneŋ.
Täŋpäkaŋ kuroŋka ba gukutka nämo api pimiŋ tädoren. Sam 91:11,12
Man ude pätak unita gäk Anutu täŋo nanak bureni-inik täŋpäwä man u nadäŋpäŋ punin ŋonitä komen umu tubäpe! yäk.
7 Ude iweränä Jesutä yäŋkuk; Näk ude nämo täŋpayäŋ. Anutu täŋo manbiŋam terak man kubä ŋode pätak; Gäk Ekäni Anutuka mebärika kwawak pewi ahäwut yäŋ jop nämo peŋ iweren yäk.
8 Yäwänä Satantä Jesu pom käroŋi kubäken yäŋikŋat yäpmäŋ päro itkaŋ komeni komeni äma äbori äbori u ba unitäŋo tuŋum pähap gäripi mebäri mebäri u iwoŋäreŋkaŋ ŋode iwetkuk;
9 Gäk gukut imäpmok täŋ namiŋpäŋ naniŋ oreriri imaka päke yabätan ŋowä täga ganiŋ kirewet yäk.
10 Ude iweränä Jesutä iwetkuk; Satan, gäk nabä kätäŋpeŋ ku! Anutu täŋo man ŋode kudän täwani; Ekäni Anutujin u kubägän iniŋ oretneŋ. Unitagän watä epän täŋ imineŋ. Man ude pätak.
11 Eruk Jesutä Satan ude iweränä teŋpeŋ kuŋirän Anutu täŋo aŋeroniyetä äbä täŋkentäŋ imiŋkuŋ.
Jesu Galili komeken epän yäput peŋpäŋ täŋkuk
Mak 1:14-20; Luk 4:14-15, 5:1-11
12 Täŋpäkaŋ Jon komi yot gänaŋ tewä irirän Jesutä biŋam nadäŋpäŋ äyäŋutpeŋ Galili komeken kuŋkuk.
13 Päŋku ini yotpärare Nasaret u ittäŋgän eruk peŋpeŋ Kapeneam kuŋkuk. Kapeneam uwä Galili gwägu dubini-ken itkuk. Kome u Sebulun kenta Naptali äbekiye oraniye täŋo kome. Ukäda päŋku itkuk.
14 Jesutä kome u kuŋatkuko unita bian profet Aisaiatä man ŋode kudän täŋkuko u bureni ahäŋkuk;
15 Ai! In ämawebe Sebulun Naptalitä komeken nanik! Komejin Jodan ume udude käda Galili gwägu dubini-ken itak. Inä äma jopi, guŋ äbotken nanik.
16 Upäŋkaŋ bipmäŋ urani-ken it täkaŋ u in peŋyäŋek pähap api käneŋ.
Kumbani komeken bumik it täkaŋ, nadäk-nadäkjin nämo pirärewani, inta peŋyäŋek pähap kubä ahäŋ tamayäŋ täyak. Ais 9:1,2
Aisaiatä man ude kudän täŋkuko u bureni ahäŋkuk.
17 Täŋpäŋ Jesutä Kapeneam yotpärare-ken kuŋkuko kadäni uken manbiŋam yäŋahäk epän yäput peŋpäŋ ŋode yäŋahäŋpäŋ yäwetkuk; Bänepjin sukureŋpäŋ siwoŋigän kuŋarut. Anututä intäjukun itkaŋ äboriye yabäŋ yäwatinik täŋpayäŋ täyak u keräp täyak yäk.
Jesutä iwaräntäkiye ätu yämagutkuk
Mak 1:16-20
18 Kepma kubäken Jesu Galili gwägu pomi terak kuŋattäŋgän yabäŋkuk; Äma yarä iniyat tuäni Saimon wäpi kubä Pita kenta monäni Andru gwägu tom yäpdayäŋ tom wädäwani yäk maŋpän äpmoŋirä yabäŋkuk. Äma yarä uwä moneŋ epänta gwägu tom yäpmäk täŋkumänonik.
19 Yäk maŋpän äpmoŋ irirän Jesutä yabäŋpäŋ yäwetkuk; Eruk! Epän u peŋkaŋ näk näwarun! Näk näwarirän gwägu tom yäpmäk täkamän udegän ämawebe Anutu iwatta yäpmäk-yäpmäk epän api tamet yäk.
20 Yäweränä uterakgän epäni u peŋpeŋ iwatkumän.
21 Eruk, ätukät kuŋpäŋä Sebedi nanakiyat wäpi Jems kenta Jon nani Sebedi-kät gäpe terak itkaŋ yäk taŋi gwägu tom yäpani u ket ut irirä yabäŋkuk.
22 Yabäŋpäŋä näk näwarun yäŋ yäwerirän uterakgän nani gäpe terak ugän irirän teŋpeŋ Jesu iwatkumän.
Jesutä ämawebe käyäm ikek yäpän tägaŋkuŋ
23 Täŋpäŋ Jesutä kome Galili dubini-ken itkuŋo u kudup kuŋat moreŋpäŋ ämawebe käyäm mebäri mebäri nikek yäpän tägaŋit, käbeyä yot gänaŋ äroŋpäŋ man yäwerit täŋ yäpmäŋ kuŋkuk. Manbiŋam Täga ŋode yäŋahäŋtäŋ kuŋatkuk; Anututä intäjukun itkaŋ äboriye yabäŋ yäwatinik täŋpayäŋ täyak u ahätak yäk.
24 Ude yäwerirän biŋami Siria komeken kuŋat moreŋirän nadäŋkuŋ. Nadäŋpäŋä ämawebe käyäm mebäri mebäri nikek, gup kähän nadäwani, äma mäjotä magärani, äma kwäyähäneŋ täŋpani, kumäŋ-däpurek täŋpani ba käyäm mebäri mebäri täŋpani u kudup noriyetä yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbäŋirä Jesutä yäpän tägaŋkuŋ.
25 Täŋpänkaŋ äma äbot pähap kome uken-uken naniktä iwarän täŋkuŋ. Ämawebe Galili komeken nanik, Dekapolis komeken nanik, Judia komeken nanik, ba Jodan ume pomi terak naniktä äbä Jesu iwarän täŋkuŋ.