Piremon
Piä watä äma jopi kubä Anututa biŋam täŋkuko unitäŋo manbiŋam
1
1-2 Näk Pol Kristota yäŋpäŋ komi eŋiken nepmaŋpani näkä, ba notninpak Timoti-kät man kudän ŋo täkamäk. Man ŋowä ŋodeta kudän täkamäk; Notninpak Piremon, ninkät piä mebäri kubägän täŋpani gäka, ba wanotnin Apia unita, ba notninpak Akipas, Anututa yäŋpäŋ ämik bok täŋpani unita. Ba äbot täŋpani ämawebe Anutu iniŋ oretta Piremontä eŋiken ärok täkaŋ unita imaka man ŋo kudän täkamäk. Täŋpäkaŋ in kudupta ŋode täwetkamäk;
3 Anutu Nanin-kät Ekäni Jesu Kristo unitä iron täŋ tamiŋirän iniken bänep kwini terak kaŋ kuŋarut.
Pol Piremonta bänep täga nadäŋkuk
4 Eruk, Piremon, gäkŋo manbiŋam ŋode nadäk täyat unita näk kadäni kadäni Anutu-ken yäŋapik man yäŋkaŋ gäka bänep täga man iwet täyat.
5 Gäk Ekäni Jesu ba Anutu täŋo kudupi ämawebe unita gäripi nadäŋpäŋ nadäŋ yämikinik täŋiri manbiŋamka nadäk täyat.
6 Täŋpäkaŋ näk gäka Anutu-ken ŋode imaka yäŋapik täyat; Gäk ba nin nadäkiniknin terak yäŋpäŋ-nadäk säkgämän bok täk täkamäŋ unitä nadäk-nadäkka piräreŋ gamiŋirän iron kädet täga mebäri mebäri Kristo-kät kentäŋpäŋ yäpmäk täkamäŋ ŋonitä pen yäpmäŋ yäpmäŋ kunayäŋ täkamäŋ unita kaŋ nadäwi tumbut.
7 Täŋpäkaŋ notnapak, gäk Anutu täŋo kudupi ämawebeniyeta iron täŋ yämiŋiri oretoret täk täkaŋ. Ude täŋiri manka biŋam nadäŋpäŋ näk imaka, bänep oretoret pähap täŋpäŋ bänepna pidämtak täyak.
Piremontä Onesimus äneŋi imagutta man
8 Eruk Piremon, gäk Kristo wäpi terak notnapak ude itan unita imaka kubä gäkä täga tänaŋi u täkta täga peŋ gäweret.
9 Upäŋkaŋ gäka nadäŋ gamikinik täyat unita piä u täkta jop gäwet yabätat. Gäk näkŋo mebärina nadätan; Näk tägawani, ba apiŋo näk Kristo täŋo piä täk täyat unita yäŋpäŋ komi eŋi gänaŋ itat.
10 Unita nanakna Onesimus ŋo täŋkentäŋ imikta gäwet yabäŋira käwep nadäŋ namen. Nadätan? Näk komi eŋi ŋo gänaŋ irira Onesimus uwä ahäŋ namänpäŋ näkä Anutu täŋo man iwetpäŋ iwoŋäreŋira Anututa nadäkinik täŋkuko unita nani ude täyat.
11 Bian äma uwä piä säkgämän kubä nämo täŋ gamiŋkuk. Upäŋkaŋ bänepi yäpmäŋ äyäŋutkuko unita apiŋo gäkkät nekta piä säkgämän-inik täga api täŋ nimek.
12 Unita apiŋo Onesimus tewa äretak. Äretak uwä bänepna gämäni.
13 Butewaki, Onesimus u näkkät bok itnaŋi. Näk Anutu täŋo manbiŋamta yäŋpäŋ komi eŋi gänaŋ irira u gäk wäpka terak täŋkentäŋ namik täyek.
14 Upäŋkaŋ näkŋaken gärip nämo iwarayäŋ. Gäkä täga yäŋ yäwikaŋ uyaku bok täga itkäde. Unita apiŋo gäkken tewa äretak. Näk ŋode nadätat; Iron kädet näkä peŋ gäwerira täŋpayäŋ täno uwä tägainik nämo. Täŋ, gäkŋaken gärip terak täŋpayäŋ täno uyaku säkgämän.
15 Täŋpäkaŋ duŋ-weŋpäŋ Onesimus-kät ek kadäni keräpita inigän inigän itkumäno u mebäri ŋodeta käwep; U äneŋi gäkken ärewänkaŋ bok pen api itdeŋo unita.
16 Uwä gäkŋo piä äma jopi ude äneŋi ittagän nämo. Nämoinik. U irepmitpäŋ notkapak säkgämän ude itta api ärewek. Nadätan, näk äma unita notnapak bureni yäŋ nadäŋpäŋ gäripi nadätat. Täŋ, gähä udegän äma unita gäripi pähap api nadäŋ imen. U piä ämaka irirän gäripi nadäŋ imayäŋ täno ugän nämo. U Ekäni wäpi terak notkapak bureni-inik irirän gäripi nadäŋ imikinik api täŋpen.
17 Unita gäk näka Ekäni wäpi terak nägät moräkna bureni yäŋ nadäŋpäŋä, Onesimus ŋo not säkgämän kaŋ täŋ imi, näka not täŋ namayäŋ täno udegän.
18 Täŋpäkaŋ Onesimustä goret kubä täŋ gamiŋkuk ba gäkŋo imaka kubä jop yäpuko täŋpänä eruk näweriri näkä kowata api täŋ gamet.
19 Näk bureni gäwetat. Man ŋo näkŋa ketnatä kudän täyat unita nadä; Goret täŋkuko unitäŋo kowata näkä api däpmäŋ tärewet. Täŋpäkaŋ ŋode nämo nadätan? Gäk kumäkta biŋam itkunopäŋ näkä gäwetpäŋ gäwoŋärek täŋira Ekänita biŋam täyan unita gäk kowata täŋ naminaŋi bumik.
20 Unita notnapak, Ekäni wäpi terak nek kubägän itkamäk unita täŋkentäk kubä nam yäŋ nadätat. Ude täŋ namiŋiri Kristo wäpi terak bänepna pidäm tawän!
21 Näk nadätat, gäk näkŋo man api buramiweno unita man ŋo kudän täyat. Ba imaka täŋ namikta yäŋapitat ŋo irepmitpäŋ säkgämän kubä api täŋpen yäŋ nadätat.
22 Täŋpäkaŋ gäripna ŋode pätak; Anututä gäkŋo yäŋapik man nadäŋ gamiŋpäŋ täŋkentäŋ namiŋirän näk gäkken täga ärewet. Unita näkä itta, eŋika-ken bägup täŋkireki kubä kaŋ peŋ nam.
23 Eruk, tärek-tärek u ŋode; Epafrastä ganiŋ oret man pewän äretak. U Jesu Kristo täŋo piäta yäŋpäŋ näkkät komi eŋi gänaŋ bok itkamäk.
24 Ba täŋkentäknaye Mak, Aristakus, Demas-kät Luk unitä udegän gäwetkaŋ.
25 Täŋpäkaŋ Ekäninin Jesu Kristo täŋo bänep irontä bänepka-ken itinik täyon.