15
Gäkŋa-tagän nämo nadäwen
1 Eruk, äneŋi ŋode yäkgän täŋpa; Nin kubäkubä nadäkiniknin kehäromi nikek uwä nininken gäripgän nämo iwatne. Nämo, notniye nadäkiniki kwini u täŋkentäŋ yämiŋpäŋ bäräpini kotaŋ yämine.
2 Täŋkaŋ nin kubäkubätä notniye nadäk-nadäki ba kuŋat-kuŋaritä tägawekta täŋkentäŋ yämiŋitna nadäkiniki kaŋ kehärom tawut.
3 U imata, Kristo, wäpi biŋam taŋi upäŋkaŋ iniken gärip terak nämo kuŋatkuk. Nämo, kädet Anutu täŋo mantä ŋode yäyak udegän ahäŋ imiŋkuk;
Ämatä yäŋärok gäwetkuŋo u näkä terak äroŋkuk. Sam 69:9
4 Nadäkaŋ? Man kudup Anutu täŋo manbiŋam terak bian kudän täwani u nin niwetpäŋ niwoŋärekta kudän täwani. U Anututä bureni api tämagurek yäŋ niwetpäŋ niwoŋärek täyak. Täŋkaŋ Anutu täŋo man uwä bänepnin täŋpidäm taŋirän gwäk pimiŋpäŋ kuŋattäŋgän imaka bureni u api kaŋ-ahäne.
5 Täŋpäkaŋ in Jesu Kristo täŋo kädet kuroŋ iwarirä Anutu bänep täŋpidäm taktak mähemi ba gwäk pimiŋpäŋ kuŋat-kuŋat mähemitä in bämopjin-ken bänep kubägän irit pewän ahäŋ tamik täyon.
6 Ude täŋ tamiŋirän in bänep nadäk-nadäkjin ba mejin kubägän peŋpäŋ Anutu, Ekäninin Jesu Kristo täŋo nani u wäpi iniŋoret täkot.
7 Unita Kristotä not täŋ tamiŋkuko udegän äbot täŋpani notjiye kudup not täŋ yämiŋpäŋ bänep kubägän terak it täkot. Ude täŋirä Anutu täŋo wäpi biŋam punin-inik ärok täyon.
8 Unita bureni täwetat; Kristotä Juda äbot täŋo watä epän äma jopi äworeŋkuko uwä Anututä yäŋkehäromtak man oraniye pähap yäwetkuko u bureni pewän ahäkta täŋkuk.
9 Ba guŋ äbottä butewakinita yäŋpäŋ Anutu iniŋoretta täŋkuk. Unita yäŋpäŋ Anutu täŋo mantä ŋode yäyak;
Unita guŋ äbot bämopi-ken wäpka biŋam api yäpmäŋ akwet.
Kap terak wäpka biŋam api ganiŋ oreret. Sam 18:49
10 Ba unitagän Anutu täŋo man kubätä äneŋi yäkgän ŋode täyak;
Ämawebe kome kukŋi käda nanik in Anutu täŋo kudupi ämawebeniye yäpurärätpäŋ oretoret bok täkot. Lo 32:43
11 Ba äneŋi kubä pen ŋode yäkgän täyak;
Guŋ äbot ämawebe, komeni komeni-ken nanik, in kudup kap terak Ekäni wäpi iniŋ orerut. Sam 117:1
12 Täŋpäkaŋ Aisaiatä man unitagän äneŋi yäkgän ŋode täŋkuk;
Jesitä äbotken nanik intäjukun äma kodaki kubä ahäŋkaŋ äma äbot komeni komeni api yabäŋ yäwarek.
Täŋkaŋ guŋ äbottä äma uterakgän api yeŋgämä peneŋ. Ais 11:10
13 Täŋpäkaŋ in Anutu terakgän tubeŋ kuŋirä bänep pidäm ba oretoret pähap inken daiwän tokŋeton. Anutu, imaka bureni pewä ahäk-ahäk mähemi unitä ude täŋirän Kudupi Munapik täŋo kehärominitä täŋkentäŋ tamiŋirän ŋode burenitä bureni-inik nadäk täkot; Anututä nimagutpäŋ imaka tägatäga u bureni api nimek.
Poltä iniken mebäri yäŋahäŋkuk
14 Notnaye, siwoŋi kädet inken tokŋek pätak yäŋ nadäkinik täyat. Täŋkaŋ nadäk-nadäk Anutu-ken nanik tokŋek pat tamik täyak uterak injin-tägän yäwetpäŋ yäwoŋärek kowata kowata täga täneŋ yäŋ nadäkinik täyat.
15 Ude nadätat upäŋkaŋ ehutpäŋ man ätu äneŋi täŋ-kwawataŋ tamikta manbiŋam ŋo kudän täyat. Bätakigän yäŋahätat ŋowä mebäri ŋodeta;
16 Anututä nadäŋ namiŋpäŋ guŋ äbotken Kristo Jesu täŋo watä epän täkta iwoyäŋpäŋ nepmaŋkuko unita. Näk bämop äma ude itpäŋ ämawebe guŋ äbot u yämagut päbä yepmaŋpa Anututa ärawa täga täŋ iminaŋi ude täŋ imikta Anutu täŋo manbiŋam yäŋahäŋ yämik täyat. Ude täŋira Kudupi Munapiktä täŋpewän ämawebe u kudupi, Anututa biŋam täk täkaŋ.
17 Unita näk Jesu Kristo täŋo wäpi terak Anutu täŋo watä epän täk täyat unita nadäŋira ärowani täk täyak.
18 Täŋkaŋ imaka ätuta yäŋira nämo tägawek. Nämo, Jesu Kristotä ketna terak epän täŋkuko unitagän ehutpäŋ kwawakgän ŋode yäŋahäŋpäŋ täwerayäŋ; Näk guŋ äbot ämawebe yäŋ-yäkŋat päbä yepmaŋpa Anutu täŋo man buramiwani ämawebe ude täŋkuŋ.
19 Ude täŋkuro uwä Kristotä mena ba täktäkna täŋmeham taŋirän Kudupi Munapik täŋo kehäromi terak kudän kudupi kehäromi nikek mebäri mebäri pewa ahäŋkuŋ. Näk Jerusalemtä päŋku Ilirikum kome u bämopi-ken Kristo täŋo manbiŋam yäŋahäŋtäŋ päŋku epän u käda täkta yäwani u täŋ täreŋkut.
20 Täŋpäkaŋ nadäk kehäromi kubägän ŋode nadäk täyat; Jesu täŋo manbiŋam yäŋahäk täyat uwä, guŋ äbot bureni-inik, Kristo täŋo wäpi biŋam nämo nadäk täkaŋ-ken ugän yäŋahäkta nadäk täyat. Näk äma kubätä epän täŋpani-ken u täkta nämo nadätat.
21 Nämoinik, Anutu täŋo mantä ŋode yäyak udegän täkta nadätat;
Ämawebe mani biŋam nämo yäwerani u api kaŋpäŋ nadäwä tumneŋ.
Bureni, ämawebe mani biŋam nämo nadäwanitä api nadäwä tumneŋ. Ais 52:15
Pol Rom kome kukta nadäk tawaŋ peŋkuk
22 Täŋpäkaŋ epän ŋonitä kadäni käroŋi nepmäŋit yäpmäŋ äbäŋirän in täga nämo äre tabätat.
23 Upäŋ kome ŋo käda epän täŋ paotat unita, ba kadäni käroŋi-inik äre tabäkta nadäŋ yäpmäŋ äbätat unita kadäni ŋoken täga käwep api äre tabäwet.
24 Näk Spen kome kwayäŋ täyat ugän äre inken jukun oretoret terak it tepmaŋpa täreŋirän täŋkentäŋ namiŋirä Spen kome api kwet.
25 Upäŋkaŋ pengänä Anutu täŋo kudupi ämawebe Jerusalem käda itkaŋ u päŋku yabäŋpäŋ täŋkentäŋ yämikta kuyat.
26 Äbot täŋpani Masedonia ba Grik komeken naniktä yäŋpäŋ-nadäŋpäŋ Anutu täŋo kudupi ämawebe ätu Jerusalem yotpärare-ken jäwäri itkaŋ u täŋkentäŋ yämikta moneŋ peŋkuŋo u api yäpmäŋ kwet.
27 Täŋpäkaŋ moneŋ u iniken gärip terak peŋkuŋ. Kädet ude täŋkuŋo u täga täŋkuŋ. Imata, Juda äbottä bänepi yepmäŋ towikta tuŋum tägagämän Anutu-ken nanik yämiŋkuŋ. Unita kowata däpmäŋ tärekta Juda äbot täŋo gup käda täŋkentäŋ yämikta yäwani.
28 Eruk moneŋ u yäpmäŋ päŋku Jerusalem äbot täŋpani jäwäri itkaŋ unita yäma tärewänkaŋ Spen kome kwa yäŋpäŋä äre tabäŋpäŋ it tepmaŋkaŋ api kwet.
29 Täŋkaŋ ŋode nadätat; Kadäni inken ärewayäŋ täyat-ken ukenä Kristo täŋo iron pähap näkken tokŋeŋ pätak u api duiŋ tamet.
30 Unita notnaye, nin Jesu Kristota nadäŋ imikinik täk täkamäŋ unita, ba iron kädet Munapiktä nin bämopnin-ken pewän ahäŋkuŋo unita yäŋpäŋ ŋode peŋ täwetat; Komi epän täyat ŋo täŋmeham takta näka yäŋpäŋ Anutu-ken yäŋapik man yäk täkot.
31 Ude täŋirä Anututä äyuŋ täŋ namiŋpäŋ äma Judia komeken nanik Anutu täŋo man bitnäk täk täkaŋ u keri-ken nanik kaŋ nämagurän. Ba in Anutu-ken yäŋapiŋirä Jerusalem äbot täŋpani ämawebetä täŋkentäk yäpmäŋ kwayäŋ täyat unita gäripi kaŋ nadäwut.
32 Ude täŋirä Anututä nadäŋ namiŋirän inken oretoret terak äre tabäŋpäŋ itpäŋ-nadäk säkgämän täŋpäŋ kehäromi bok kaŋ yäpna.
33 Täŋpäkaŋ Anutu bänep pidäm mähemi unitä inkät tärek-täreki nämo it täyon. U Bureni.